Minun vielä nuori elämäni alkoi haastavissa olosuhteissa ja jatkui samalla linjalla. Teini-iässä minulla oli jo vaikea rasitus astma, vakava eläinallergia ja selvittämättömiä, tuskallisia mahanseudun kipukohtauksia. Näiden lisäksi olin kärsinyt jo vuosia unihäiriöistä mikä tarkoitti ainaista väsymystä ja olin masentunut. Hiukseni ja kynteni olivat surkeassa kunnossa, ihoni oli hormonaalisen aknen riivaama, eikä mikään tuntunut auttavan.

Sattuipa kohdalleni vielä se, että lääkäreistä ei koskaan ollut mitään hyötyä. Astmaa tutkittiin kaksi kertaa ja sairaalasta todettiin ettei astmaa ole.Toisella kerralla olin jo osannut sanoa, että oireeni eivät viitanneet tavalliseen astmaan vaan rasituksen myötä ilmenevään rasitusastmaan. Mutta kuten olen monesti tullut huomaamaan, niin tälläkin kertaa sanomani sivuutettiin, koska minulla ei ollut tutkintoa, enkä näin ollen voinut aiheesta mitään tietää. No, kolmas kerta ja toinen paikkakunta toden sanoivat. Tähän mennessä olin joutunut kiidätetyksi sairaalaan lisähapen takia niin useasti, että kai sekin auttoi asiaa. Sain diagnoosin ja reseptilääkkeet joita käytinkin sitten ahkerasti useamman vuoden.

Mahan kipukohtausten kanssa tarina oli kutakuinkin samanlainen. Sain ensimmäisen kipukohtauksen kauniina kesäpäivänä ilman ennakkovaroitusta. Kipu oli niin hirveä, että se oli viedä tajun ja pyörin tuskissani tunnin ajan, ennen kuin yhtäkkiä kipu alkoi laantua. Seuraavat kerrat eivät sitten enään loppuneetkaan itsestään ja minua kiidätettiin taas sairaalaan suonensisäisille, vahvoille kipulääkkeille. Lääkärien testien mukaan tulehdusarvot olivat aina koholla kyseisten kipukohtausten aikana, mutta monien lääkärikäyntien ja tutkimusten lopputulos oli se etten koskaan saanut diagnoosia. Jouduin siis itse seuraamaan itseäni ja tekemään hataran diagnoosin: kipu alkoi aina sen jälkeen kun olin syönyt jotain vahvasti vehnäjauho pitoista. Siispä aloin välttämään kyseistä ainetta, mutta jos ikinä olet tuoteselosteita tutkinut niin huomaat pian, että lähes kaikessa on ainakin jotain määriä vehnäjauhoa. En siis todellakaan onnistunut totaalisen vehnäjauhottomassa ruokavaliossa ja sain edelleenkin kipukohtauksia, mutta koska olin jo oppinut oireet, ensioireiden ilmettyä söin niin vahvat särkylääkkeet, että olin parin tunnin ajan sekava. Kyseinen auttoi ainoastaan siihen etten tuntenut kipua, mutta kun lääkkeen vaikutus oli loppunut, oli koko mahan seutuni arka ja käveleminen teki kipeää. Ja näin jatkoin vuosia.

Päädyin luontaistuote alalle vahingossa. Olin vahtinut aikaisemmin pomoni lapsia ja auttanut hänen työntekijäänsä pakkaamaan tilauksia. Kun tämä työntekijä sitten päätti ottaa loparit soitti pomoni minulle ja kysyi kiinnostaisiko minua täyttää puuttuvan työntekijän paikka. Vastasin myöntävästi ja päädyin luontaistuotteita myyvälle verkkokaupalle töihin. En itse tuohon aikaan tiennyt luontaistuotteista mitään, olin suhteellisen skeptinen koko alaa kohtaan. Mutta töitä tehdessä tieto kasvoi ja ymmärrys ajan myötä. Ja nyt haluan jakaa oppimani, toivon sen auttavan muita samoissa tilanteissa olevia niin kuin se on minua auttanut.